Suomen kirkasvetisin järvi.

Puruvesi on osa Euroopan neljänneksi suurinta järveä, Saimaata. Järvi jakautuu kahden kaupungin: Savonlinnan ja Kiteen alueille. Tarkemmin ottaen Puruvesi on Kerimäen, Kesälahden ja Punkaharjun alueella - ne olivat ennen itsenäisiä kuntia.

Puruvesi on kirkkain suomalaisista suurjärvistä ja yleisesti puhutaan sen ”kristallivedestä”.
Valo pääsee veden läpinäkyvyyden takia hyvin syvälle, jopa 20 metriin, kun se muualla Saimaan vesistössä yltää keskimäärin noin 10 metriin. Puruvettä kuulee usein luonnehdittavan juomakelpoiseksikin.

Puruvesi on sora- ja hiekkarantainen muusta Saimaasta lähes eristetty allas,  jossa suomalaisille järville ominaista maaperästä huuhtoutuvaa ruskeata humusta on äärimmäisen niukasti.

Puruvesi on ollut tunnettu kalastusalue jo 1300-luvulta lähtien.

Viime vuosien aikana Puruveden suojelussa on aktivoiduttu laajasti, jotta ainutlaatuinen vedenlaatu säilyisi hyvänä tulevaisuudessakin. Suojelutyötä on edistänyt erityisesti Pro Puruvesi ry.

Kraatterijärvi.

Oriveden eteläisin allas - Paasselkänäkin tunnettu Paasivesi - on yksi Suomen kraatterijärvistä. Sen halkaisija on noin 10 kilometriä. Syvyyskäyrät muodostavat lähes ympyröitä ja saaria on vain rantojen tuntumassa. Ikää tällä altaalla on runsaat 200 miljoonaa vuotta.

Orivesi on osa Suur-Saimaata Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven ala on suurudeltaan 601,3 km². Se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 7.

Keskisyvyys on 9,2 metriä ja suurin syvyys 74 metriä.

Oriveden neljästä vesimuodostuma-alueesta vain Heposelän ekologinen tila on tyydyttävä, muiden tila on hyvä tai erinomainen.

Lähde: JärviWiki

Pihlajavesi on Vuoksen vesistön järvi Etelä-Savon maakunnassa. Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 6. Keskisyvyyttä on 11,3 m ja suurin syvyys 72 m.

Pihlajavedessä on peräti 4159 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 602 50 ha. Toisin sanoen saaria on lähes yhtä paljon järvellä, kuin siinä vettä. Yli sadan hehtaarin saaria on 45.

Pihlajaveden nykytila on käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen. Kuten kaikkien muidenkin järvien, Pihlajavedenkin sameus riippuu paljolti sademääristä ja valuma-alueista.  Sen vesi on kirkasta  ja niukkahumuksista sekä kasvillisuusluokaltaan karua vaikkakin jotkin saarten ympärillä olevat alueet ovat luokkaa lievästi rehevä. Pihlajaveden happipitoisuus on melko korkea.

Lähde: JärviWiki

Haukivesi on Vuoksen vesistön järvi Varkauden ja Savonlinnan välillä Pohjois- ja Etelä-Savon maakunnissa. Pisimmästä kohdastaan Varkauden Siitinselän ja Savonlinnan Haapaveden välillä se on 80 kilometriä pitkä. Haukivedessä on 2 158 saarta. Haukivesi on osa Suur-Saimaata.

Haukivedessä yhtyvät Vuokse vesistön pääreitit, joten sen voidaan sanoa olevan Vuoksen vesistön varsinainen keskusallas.

Haukiveden tunnetuin saari on Linnansaari, joka lähialueineen muodostaa yhden järviemme kolmesta kansallispuistosta. Puisto perustettiin vuonna 1956. Se on kaikkiaan noin 40 kilometriä pitkä ja 10 kilometriä leveä.

Yli hehtaarin kokoisia saaria on runsaat 130 ja pienempiä satamäärin, mutta avoimet selkävedet ovat silti hallitsevia. Puiston suojissa elää yli viisikymmentä saimaannorppaa, lisäksi alueella pesii Suomen tiheimpiin kuuluva kalasääskikanta.

Kermajärvi on Heinäveden reitin pääjärvi. Sen läpi kulkee noin kolmasosa Kallaveden vesistä: ne virtaavat Suvasvedestä Varisveden kautta Kermajärveen.

Kermajärvi on karu, kirkas- ja puhdasvetinen järvi. Se kuuluu tyypiltään suuriin vähähumuksisiin järviin. Järven vesi on laadultaan niukkaravinteista, sekä fysikaalis-kemialliselta laadultaan erinomaista.  Järven happitilanne on myös hyvä.

Kermajärven alueella ei ole ollenkaan teollisuustoimintaa, joka olisi vaikuttanut huonontavasti vesistöjen laatuun. Järvi onkin lähes kokonaan luonnontilainen ja se kuuluukin Natura-alueiden rantojensuojeluohjelmaa, sekä erityissuojelua vaativiin vesistöihin merkittävän maisema-alueensa vuoksi. Kermakoski on myös suojeltu koskiensuojelulailla.

Saimaa on Vuoksen vesistön ja Suomen suurin järvi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven ala on 1377 km², keskisyvyys 10,8 m ja suurin syvyys, Käenniemenselällä, 86 m. Rantaviivaakin on pitkä pätkä, 5277 km.

Suur-Saimaa on Saimaan yhteydessä käytetty käsite, jolla tarkoitetaan ainakin kahta eri vesialuetta. Karttoihinkin merkittynä se tarkoittaa varsinaisen Saimaan suurta järvenselkää, joka aukeaa Lappeenrannasta ja Imatralta kohti pohjoista. Sillä on myös tarkoitettu koko Saimaata suomalaisena suurjärvenä.

Eteläisellä Saimaalla on suuri Kyläniemen jakama järvenselkä, joka ulottuu saaristoisiin reunavesiin asti.

Saimaassa on peräti 5484 saarta, joiden yhteispinta-ala on 79 114 ha eli yli puolet järven vesialasta.